Kari Arvola

Raakamaito sisältää aina bakteereita, joista osa voi aiheuttaa terveyshaittoja ja sairauksia. Tämän lähiruokaintoilijat jättävät sanomatta. Maitohygienian professori Satu Pyörälä on huolissaan kehityksestä ja varoitti intoilusta jo keväällä:

” Meneillään olevan elintarvikelainsäädännön muutoksen takia tinkimaito eli suoraan tilalta myytävä raakamaito on noussut keskusteluun. Keskustelussa toistuu väite käsittelemättömän maidon terveyttä edistävistä vaikutuksista. Ihmisten henkilö-kohtaiset kokemukset ja uskomukset ovat tunnetusti vankkoja.

Kaupan maito on kuitenkin samaa lehmänmaitoa, jossa vain rasvan määrä on vakioitu. Maitoa ei laimenneta meijerissä. Pastörointi ei juuri vaikuta maidon makuun, mutta säilyvyyteen se vaikuttaa ratkaisevasti.
Tinkimaidon myyttistä mainetta edustaa pääkaupunkiseudulla myytävä kyytönmaito. Suuret ikäluokat kasvatettiin juuri kyytönmaidolla, joka ei aikanaan ollut erityinen terveystuote. Vaihtoehtoja ei ollut, eikä mahdollisista sairastumisista pidetty kirjaa. Maitoa ei säilytetty pitkään.
Heikki Aho pelkäsi (HS Mielipide 12.3.) meidän vieraantuneen perustuotannosta, koska maidosta käytetään nimitystä ”raakamaito”. Se on vain tekninen termi, vieraantuminen sen sijaan todennäköistä.
Lypsystä ja maidon käsittelystä on hyvä tietää, että lehmän utareen ja vetimien pinnalla on aina lannasta ja navettaympäristöstä peräisin olevaa kontaminaatiota, jota voidaan hyvällä lypsyhygienialla vähentää mutta ei kokonaan poistaa. Perinteisessä lypsyssä lypsäjä puhdistaa utareen ja tarkastaa alkusuihkeet. Automaattilypsyssä tämä tapahtuu kokonaan koneellisesti, joten lehmien tulee olla erityisen puhtaita.

Raakamaito sisältää aina mikrobeja, joista osa voi olla ihmiselle tautia aiheuttavia. Raakamaidon aiheuttamia sairastumisia ja jopa sairausepidemioita raportoidaan maailmalla vuosittain. Mikään näytteenotto ei takaa maidon ehdotonta turvallisuutta, koska maidon mikrobipitoisuus ja lajien kirjo navetoissa vaihtelevat päivästä toiseen.

Riskit ovat suurempi uhka tietyille väestöryhmille, kuten raskaana oleville naisille, lapsille tai vanhuksille.
Ihmiset ovat nykyisin tottuneet käsittelemään pastöroitua maitoa eivätkä välttämättä tiedosta pastöroimattoman maidon riskejä. Maito pilaantuu herkästi. Pastörointi tuhoaa bakteereista yli 99 prosenttia, joten pastöroitu maito on turvallista. Kaikki kansainväliset asiantuntijajärjestöt, joukossa WHO, suosittelevat edelleen, että maito olisi pastöroitava riskien minimoimiseksi.
Uudessa elintarvikevalvonta-asetuksessa tinkimaitoa saisi edelleen luovuttaa suoraan kuluttajalle. Myytävän maidon määrää esitetään hieman lisättäväksi. On epärealistista uskoa, että tinkimaidon myynti lähiruokana vahvistaisi merkittävästi maaseutuamme, kuten MTK:n maitoasiamies uskoi (HS Mielipide 12.3.)
Maidontuotantomme tulevaisuus pohjautuu karjatalouteen, joka tuottaa laatumaitoa, käyttää ajanmukaisia menetelmiä ja myy maidon meijeriin.
Kehityksen pyörää ei ole syytä kääntää taaksepäin tässä niin kuin ei muissakaan ruokaturvallisuuskysymyksissä.”

HS 17.3.2013

MMT Jussi Tammisola on samoilla linjoilla, vaikka Hesari ei hänen kannanottoaan julkaissutkaan:

Ei raakamaitoa riesaksemme

Vaaralliset ruokamyrkytykset ovat jyrkässä nousussa maassamme, kertovat uutiset (HS 28.8.). Tämä ei ollut yllätys — ajetaanhan riskialtista raakamaitoa nyt laajempaan myyntiin Suomessa asiantuntijoiden monista varoituksista piittaamatta.

Vaikka raakamaitoa myytäisiin valtiossa vain hyvin vähän (1 %), se riittää jo kaksinkertaistamaan maitoperäiset ruokamyrkytykset koko väestössä, osoittavat USA:n tautiviraston laajat seurantutkimukset (Langer ym. 2012). Sen käyttäjillä myrkytysriski on 150-kertainen ja oireet vakavia: uhri joudutaan viemään sairaalahoitoon 20 kertaa useammin kuin muissa maitoperäisissä myrkytyksissä.

Ehec-bakteeri voi tappaa ja listeria aiheuttaa keskenmenoja, mutta raakamaito levittää myös monia muita tauteja, kuten kampylobakteeria ja salmonellaa. Viisikymmentä suomalaista viuluviikaria sai vaihtaa Euroopan konserttikiertueensa viikon painajaiseen tippaletkuissa saksalaisessa sairaalassa — ankara salmonella saatiin hotellin raakamaitovanukkaasta.

Maatalousministeriössä loppusuoralla olevat raakamaitoasetukset kannattaisi vetää takaisin. Ne tulevat vain lisäämään raakamaidon käyttöä, kun ostajia aletaan tuudittaa vääriin luuloihin tuotteen turvallisuudesta myyntiväitteellä ” säädökset ovat kunnossa”. Tosiasiassa raakamaidon turvallisuutta ei voi kukaan taata.
Raakamaito on uskomustuote, joka ei tuo mitään terveysetuja — vain suuria uhkia terveydellemme. Sen myynti ja laitoskäyttö kannattaisi kieltää kokonaan, kuten monissa sivistysmaissa on tehty.

Tuottajien kaupalliset edut tai ”ruokaministeriön” johdon linjattomuus eivät saisi vaarantaa ihmisten terveyttä Suomessa.

Jussi Tammisola, MMT, FL, erikoistutkija emeritus, Helsinki