Kari Arvola

Ursula von der Leyen

Tämä on saksalaisen politiikkaportaalin The Pioneer julkaisu. Käännös on tekoälyn ja pikaisesti tarkistettu. Pidän artikkelin julkaisemista tärkeänä jotta ymmärretään, millaisissa käsissä kaikkeen tekemiseemme vaikuttava EU on. Kari Arvola

Ursula von der Leyen on tehnyt sen: hänet valittiin uudelleen komission puheenjohtajaksi Euroopan unioniin 401 äänellä. Sitä vastoin 284 äänesti vastaan ja 15 tyhjää.

Saksan FDP:n (liberaalipuolue) kansanedustajat olivat ilmoittaneet, etteivät he halua äänestää von der Leyeniä. Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja ulkoministeri Annalena Baerbock puolestaan onnittelivat 65-vuotiasta uudelleenvalinnasta sosiaalisen median X-alustalla.

Huhtikuussa 2024 von der Leyenin tilanne ei näyttänyt lainkaan hyvältä. Belgialainen Frédéric Baldan halusi haastaa EU-komission puheenjohtajan oikeuteen – yli 400 kantelijaa liittyi oikeusjuttuun.

Painopiste on rokotesopimuksessa, jonka von der Leyen järjesti henkilökohtaisesti keskellä koronapandemiaa – tête-à-tête Pfizerin silloisen toimitusjohtajan Albert Bourlan kanssa.

Komission puheenjohtaja oli tilannut lääkeyhtiön toimitusjohtajalta 1,8 miljardia rokoteannosta omalla valtuutuksellaan tekstiviestillä, kertoo New York Times. Tästä tuli EU:n suurin yksittäinen sopimus, jonka arvo oli 35 miljardia euroa. Skandaali kantaa nimeä Pfizergate.

Vaikka tapaus on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, julkiset tiedotusvälineet eivät ole osoittaneet juurikaan kiinnostusta sitä kohtaan. Fabio De Masi, Sahra Wagenknecht Alliance (BSW) -puolueen eurooppalainen ehdokas, selittää asian näin:

Vaikutelmani on, että journalismi sensuroi itseään. He pelkäävät, että von der Leyenin kritiikki voi hyödyttää äärioikeistoa ja pahentaa tilannetta. 

Yksi asia on varma: Saksan televisiossa ei ole ollut yhtään keskusteluohjelmaa, joka olisi käsitellyt tätä prosessia.

Entä von der Leyen? Hän teki sen, mitä hän usein tekee, kun häntä painostetaan: hän sensuroi itseään. Valituksista huolimatta hän kieltäytyi luovuttamasta tekstiviestiä, ja myös itse sopimuksessa kaikki olennaiset kohdat ja useimmat sivut on yleensä pimennetty. Väistely strategiana.

Ursula von der Leyen on poliittinen selviytyjä. Hän ravistaa pois syytökset, asiat ja skandaalit, jotka muut olisivat vasten tahtoaan ohjanneet varhaiseläkkeelle kauan sitten. Hän on onnistunut pysymään komission puheenjohtajan virassa.

Brysselin prosessi paljastaa paljon von der Leyenistä henkilönä ja CDU-poliitikosta, joka nousi Euroopan ykköseksi enemmän sattumalta. Mutta se kertoo myös paljon poliittisesta järjestelmästä, jossa autokratiasta on tullut elävä osa eliitin voiman välinettä.

Pfizerin kauppa

On mahdollista, että vuoden 2021 rokotussopimus oli tarkoitettu PR-vallankaappaukseksi. Pitkäaikainen puoluetoveri sanoo:

Ursula von der Leyen halusi esiintyä rokotehankinnan diilierinä.

Yli vuosi pandemian puhkeamisen jälkeen EU:n komissio joutui massiivisen kritiikin kohteeksi vuoden 2021 alussa. Englannissa ja Israelissa ihmiset oli jo kauan sitten rokotettu tappavaa virusta vastaan. EU:ssa taas rokotuskampanja oli ”hitaan hidas”, kuten Maailman terveysjärjestö WHO julkisesti tuomitsi. Häpeä von der Leyenille. Vuoden 2021 alun rokotussopimuksen myötä hän halusi ryhtyä hyökkäykseen.

Hän onnistui. Hänen presidenttikautensa alussa toisinaan ankara kritiikki – The Economist kutsui häntä ”epäonnistumiseksi” vuonna 2019, ”liukas, liian mainostettu Euroopan epäsuositun poliittisen järjestelmän poika” – muuttui päinvastaiseksi. Pandemia tuli juuri oikeaan aikaan lääketieteen tohtoriksi väittelevälle von der Leyenille.

Ja kaupantekijänä hän sai kunnioitusta.

Forbes-lehti nimesi hänet maailman vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi vuonna 2022. Huhtikuun lopussa 2021 New York Times raportoi vielä von der Leyenin ja Pfizerin toimitusjohtajan Bourlan välisestä rokotevallankaappauksesta. Artikkeli oli von der Leyenille PR-menestys. Siksi hänellä ja Pfizerin pomolla ei ollut mitään valittamista, kunhan se artikkeli hyödytti heitä.

Bourla siteerattiin jopa vapaaehtoisesti tekstiviestipörssissä komission puheenjohtajan kanssa. Tuolloin hän oli kehittänyt ”syvän luottamuksen” ja todellisen ”siteen” von der Leyeniin. Aluksi harvat esittivät kriittisiä kysymyksiä.

Mutta vain vähän myöhemmin mehukkaat sopimuksen yksityiskohdat tulivat tunnetuksi. Kahteen edelliseen Pfizer-kauppaan verrattuna annoshinta nousi ilmeisesti 25 prosenttia 15,5 eurosta 19,5 euroon – huolimatta huomattavasti suuremmasta ostomäärästä.

Samalla myös jäsenmaiden tyytymättömyys kasvoi. Erityisesti tilauksen koko vaikutti monien mielestä yhä enemmän julkisten varojen tuhlaukselta. Useat valtiot yrittivät neuvotella tilauksen uudelleen ja halusivat myöhemmin vain sen peruuttaa. Pfizer puolestaan haastaa nyt oikeuteen ne valtiot, jotka eivät halua maksaa.

Samaan aikaan rokote mätänee varastoissa. Kaupan myötä EU tilasi vajaat kymmenen rokoteannosta EU-kansalaista kohden. Huomaa: vauvoista vanhuksiin.

Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly on arvostellut avoimuuden puutetta ”laittomaksi”. Avoimuuden periaate on kirjattu EU:n perussopimuksiin. Kaikilla EU:n kansalaisilla on oikeus tutustua asiakirjoihin. Oikeusasiamiehen pyynnön mukaan komissio ”ei ollut esittänyt syitä, jotka estäisivät sitä suorittamasta tekstiviestejä koskevaa kattavaa etsintää”.

Von der Leyen kieltäytyy johdonmukaisesti esittämästä vuoden 2021 rokotussopimusta. Edes Euroopan tilintarkastustuomioistuimella ei ole siitä mitään käsitystä. Se vaatii komissiolta tietoja alustavista neuvotteluista, jotka koskevat kolmatta sopimusta Pfizerin kanssa.

Toisin kuin komissio päätti, ”koko neuvotteluryhmä ei ollut mukana tässä neuvotteluvaiheessa”, EU-toimielin kritisoi. Mutta von der Leyenin ympärillä oleva komissio yksinkertaisesti sivuuttaa pyynnön. Tilintarkastustuomioistuin kirjoitti lehdistötiedotteessa seuraavaa:

”Tietoja ei toimitettu”.

Andreas Radbruch, Euroopan immunologisten yhdistysten liiton (EFIS) puheenjohtaja sopimuksen allekirjoittamisen aikaan, kritisoi voimakkaasti komissiota jo silloin. ”Jopa kymmenen rokoteannoksen tilaaminen EU-kansalaista kohden ei ole koskaan ollut järkevää immunologisesta näkökulmasta. Varoitimme jopa mainostamasta liian usein, mutta tätä ei otettu huomioon”, hän sanoo.

Kritiikin ja rikossyytteiden jälkeen von der Leyen, joka kommentoi asiaa aina vain tiedottajiensa välityksellä, kiistää osallisuutensa kauppaan.

Yhtäkkiä von der Leyen antoi nyt kertoa henkilökuntansa kautta, että ”lääkäri oli vaihtanut tietoja Pfizerin toimitusjohtajan kanssa virusmuunnoksista” tekstiviestillä. Varsinaiset neuvottelut käytiin Pfizerin vastuullisten työntekijöiden ja EU:n neuvotteluryhmän välillä. ”Jäsenmaiden oli vahvistettava neuvottelujen tulos”, tiedottaja korostaa. ”Yhtäkään jäsenmaata ei pakotettu ostamaan rokotetta.”

EU:n komissio otti myös kannan, ettei se kieltäydy julkaisemasta tekstiviestiä. Hän sanoi:

Komission sääntöjen mukaan kaikki tekstiviestit eivät ole asiakirjoja, jotka on arkistoitava.

Tämä on omalaatuinen tulkinta. Jopa entinen EU-komissaari ja hänen puoluetoverinsa Günther Oettinger ottivat hiljaa etäisyyttä häneen The Pioneerin haastattelussa:

Parlamentilla on oikeus tietää, miten Pfizerin sopimus syntyi.

 

Mikään tästä ei tule yllätyksenä useille Brysselissä. Hänen kriitikkonsa, kuten BSW:n eurooppalainen poliitikko Fabio De Masi, pitävät von der Leyeniä ”rikoksenuusijana, joka ei ole tietoinen ongelmasta”, kuten hän sanoi The Pioneerille. Pfizergate muistuttaa häntä konsulttitapauksesta von der Leyenin puolustusministerikaudella. Silloinkaan hänen työkännykästään ei yhtäkkiä enää löytynyt tekstiviestejä.

Asian ydin tuolloin: Hänen toimiessaan puolustusministeriössä miljoonien arvoisia konsultointisopimuksia, myös McKinseyn kanssa, tehtiin tarkistamatta ensin kannattavuutta. Prosessissa myöntämisohjeita kierrettiin.

Eine Infografik mit dem Titel: Puolustusministeriöllä on suurin tarve neuvoille

Liittovaltion ministeriöiden neuvontapalvelujen menot vuoden 2019 1. puoliskolla, miljoonaa euroa

 

INFOGRAFIIKAN JAKAMINEN

FacebookTwitterLinkedInWhatsAppE-Mail

Liittopäivien tutkintavaliokunta, joka pyysi selvennystä, epäonnistui suurelta osin, kun taas von der Leyeniä vastaan nostetun tapauksen rikosprosessi ratkaistiin tuomioistuimen ulkopuolisella ratkaisulla vuonna 2023. Kuinka paljon rahaa von der Leyen joutui maksamaan ratkaisusta, pysyi salassa.

De Masin mielestä komission puheenjohtajan avoimuuden puute, mutta myös median pitkäaikainen kiinnostuksen puute vaarantavat demokratian: ”Jos Saksassa ei juurikaan raportoida von der Leyenin saastasta, meidän ei tarvitse olla yllättyneitä, jos ihmiset saavat poliittisen koulutuksensa joillakin kyseenalaisilla YouTube-kanavilla.”

Uudelleenvalinta tarvittaessa oikealta annetuilla äänillä

Tämän vuoden helmikuussa Ursula von der Leyen ilmoitti pyrkivänsä toiselle kaudelle komission puheenjohtajana. Hän haluaa jäädä Brysseliin vielä viideksi vuodeksi. Ilmoitus tuli vaatimattomasti, hillitysti, jopa tyylikkäästi. Se, mikä voidaan tulkita vaihtoehdoksi, on itse asiassa heidän määrätietoinen suunnitelmansa.

 

Kärkiehdokkaiden kuulustelut olivat jatkuneet jo tunnin, kun Ursula von der Leyen sanoi jotain hämmästyttävää. Vihreiden kärkiehdokas Bas Eickhout halusi tietää, mikä on hänen kantansa Giorgia Melonin puolueeseen Fratelli d’Italiaan sekä Puolan PiS:ään ja Euroopan konservatiiveihin ja reformisteihin (ECR).

Aluksi von der Leyen väisti kysymyksen, mutta vastasi siihen hieman myöhemmin:

Se riippuu suuresti parlamentin kokoonpanosta ja siitä, kuka kuuluu mihinkin ryhmään.

Toinen toimikausi tulisikin tarvittaessa varmistaa oikeistokonservatiivien äänillä. ”Anteeksi?!”, Eickhout vältti von der Leyenin vastauksen.

Eine Infografik mit dem Titel: Konservatiivit ja oikeistolaiset hallitsevat Eurooppaa

Vahvimmat puolueet valittujen EU-maiden vaalitrendeissä

 

INFOGRAFIIKAN JAKAMINEN

FacebookTwitterLinkedInWhatsAppE-Mail

Toisessa keskustelussa von der Leyen toisti lausuntonsa, tällä kertaa Euroopan parlamentissa Brysselissä. Hän voisi kuvitella työskentelevänsä Melonin kanssa. ”Se on selvästi Eurooppa-myönteinen, Putinia vastaan ja oikeusvaltion puolesta.”

Von der Leyenin tuntevat ihmiset eivät ole yhtä yllättyneitä tästä asenteesta. Pitkäaikainen kumppani Brysselistä sanoo hänestä:

Ursula kennt nur ein Wahlprogramm und das heißt Ursula. Ursula tuntee vain yhden vaaliohjelman, sen nimi on Ursula.

Hän on läpikotaisin voimakas henkilö. Koska hän itse on ohjelma, hän voi myös liikkua poliittisessa maisemassa kameleontin tavoin. Mukautaa sisältöä kaikille sopivaksi. Hän on CDU:n poliitikko keskustan vasemmalla puolella, mutta tekee sopimuksen oikeiston kanssa, jos se hyödyttää hänen uudelleenvalintaansa.

Ei suhdetta omaan puolueeseensa

Toverit, jotka ovat tunteneet hänet Ala-Saksin poliittisesta alusta lähtien, kuvailevat von der Leyeniä älykkääksi, ahkeraksi, kunnianhimoiseksi ja ahkeraksi. Hän on urasuuntautunut ja alistaa kaiken työhön.

Mutta: ”Hänellä ei ole mitään suhdetta puolueeseen”, sanoo korkea-arvoinen CDU-poliitikko. Hän on aina käyttänyt juhlia ponnahduslautana päästäkseen toimistoihinsa. Näin oli jo tuolloin hänen aikanaan Ala-Saksin politiikassa. Ala-Saksin pienen kaupungin kaupunginvaltuustosta hän meni suoraan Hannoverin osavaltion hallitukseen perheministerinä.

Eine Infografik mit dem Titel:Tie valtaan

Ursula von der Leyenin uran vaiheet

 

INFOGRAFIK TEILEN

FacebookTwitterLinkedInWhatsAppE-Mail

Hän oli velkaa poliittiselle suojelijalleen ja puoluetoverilleen Angela Merkelille virkansa liittohallituksessa perheministerinä. Unionin poliitikko, joka on seurannut hänen polkuaan pitkään, sanoi:

Ne, jotka olivat uskollisia liittokanslerille, ylennettiin ja olivat aina tervetulleita verkostoon, koska he vetivät hiilet Merkelin tulesta.

Gynekologian tohtori ja seitsemän lapsen äiti on aina ”juhlinut itseään hyvin intensiivisesti”, ollut usein vieraana keskusteluohjelmissa ja puhunut perheestään, tunnetusta isästään Ernst Albrechtista, Ala-Saksin entisestä pääministeristä.

Samalla hän muutti Ala-Saksin hevosaateliston eliittipiireihin, viljeli kouluratsastuksen harrastusta, omistaa itse useita hevosia ja on ystäviä hevosen multimiljonäärin Ullrich Kasselmannin kanssa Hagen am Teutoburgin metsästä.

Silloinen liittovaltion perheministeri Ursula von der Leyen kouluratsastusmielenosoituksessa vuonna 2007. © DPA

”Kaikki, mitä hän teki, oli hirvittävän kallista”, sanoi juhlaystävä. Liittovaltion perheministerinä von der Leyeniä juhlittiin päivähoitolaeistaan, mutta hän aiheutti valtiolle miljardien kustannukset. ”Liittohallitus maksaa tehtävästä, joka ei ole edes liittohallituksen vastuulla.”

Vuonna 2013 hänestä tuli ensimmäinen nainen puolustusministerinä; Laskelma tämän takana oli, että hän voisi tehdä itselleen nimeä tällä tärkeällä osastolla ja leikata itsensä sopivaksi liittokansleriksi.

Voimakoneisto Brysselissä

Kun konsulttijuttu oli vielä kesken vuonna 2019, Ursula von der Leyen sai puhelun Ranskan presidentiltä Emmanuel Macronilta. Ranskan presidentti halusi kaikin voimin estää EPP:n kärkiehdokasta ja eurovaalien voittajaa Manfred Weberiä nousemasta EU:n komission uudeksi puheenjohtajaksi. Macronin ratkaisu oli Ursula von der Leyen.

Pakosta syntynyt idea osoittautui ihanteelliseksi valinnaksi Ranskan presidentille.

Brysselissä vuonna 1958 syntyneen von der Leyenin isä työskenteli ensimmäiselle ja ehdokkuuteensa asti myös Saksan viimeiselle EU-komission johtajalle Walter Hallsteinille. Hän kävi Eurooppa-koulua ja puhuu sujuvasti ranskaa ja englantia.

Se, että hän kamppaili uskottavuutensa kanssa maassaan tuolloin, ei juurikaan kiinnostanut Macronia. Von der Leyenille se oli täydellinen tarjous, täydelliseen aikaan. Hän oli onnekas.

EU:n komissiosta on nopeasti tullut hänen elämänsä keskipiste. Von der Leyen on rakennuttanut asunnon toimistonsa viereen viraston päärakennuksen Berlaymontin 13. kerrokseen. Sieltä hän vahvisti valtaansa. Vain muutamassa vuodessa von der Leyen muutti itsensä kiistanalaisesta puolustusministeristä ”Madame Europeksi” – lempinimi, jota toistetaan usein.

Hän on asettanut uskottuja tärkeisiin valvontapisteisiin, mutta myös onnitellut virkamiehiä, joiden kanssa hän ei tullut toimeen. Hän on tuonut Berliinistä mukanaan kaksi tärkeintä kumppaniaan: toimistopäällikkö Björn Seibertin ja spin-tohtori Jens Flosdorffin. Kaikki tärkeät päätökset menevät Seibertin pöydälle, mikä luo pullonkaulan 30 000 työntekijän virastoon.

Korkea virkamies puhuu ”autokratiasta”.

Koneiston on vaikea nähdä niiden kriteerien läpi, joiden mukaan päätökset tehdään. Virkamies kertoo:

Kehitämme vaihtoehdot A ja B. Ja saat vaihtoehdon C takaisin ilman selitystä.

Von der Leyen on alusta alkaen varmistanut, ettei kenestäkään 27 komissaarista tule liian vaikutusvaltaista. Hän kutsui säännöllisesti tärkeimmät virkamiehet Berlaymontiin lauantaisin pääjohtajakierrokselle. ”Uskolliset virkamiehet kertoivat siitä esimiehilleen”, kertoo yksi paikalla olleista. Von der Leyen tekee siis selväksi, että hän on pomo. He kutsuvat hänen ilmeitään ”taisteluhymyiksi” komissiossa.

Von der Leyen ei vuosiin antanut varapuheenjohtajilleen Frans Timmermansille ja Margrethe Vestagerille, jotka molemmat kilpailivat hänen kanssaan EU-komission johtajan paikasta vuonna 2019, mahdollisuutta saada nimeä itselleen.

Ainoa, joka vastustaa häntä, on ranskalainen Thierry Breton, entinen yritysjohtaja, joka on hyvin perehtynyt valtapeleihin. Hän varmistaa, että CDU:ta edustava europarlamentaarikko Markus Pieper ei koskaan aloita pk-yrityskomissaarina.

Komissaari Thierry Breton arvostelee pomoaan julkisesti. © DPA

Breton twiittasi myös ilkeämielisesti, kun von der Leyen ei kerännyt ehdotonta äänten enemmistöä Euroopan kristillisdemokraattien nimityspuoluekokouksessa.

Hän kirjoitti:

EPP itse ei näytä uskovan omaan ehdokkaaseensa.

Pilkka, joka hämmästytti monia Brysselissä avoimuudessaan. Myöhemmin Breton jopa sanoi Libération-lehdessä, että Macron oli pitänyt von der Leyenille annetusta sivuiskusta.

Macron pitää vaihtoehdot auki

Vuonna 2019 Macron taktikoi von der Leyenin virkaan. Tekeekö hän sen toisen kerran? ”Hän ei ollut niin frankofiilinen kuin Macron oli toivonut”, Oettinger sanoo. Puolueet pohtivat, mitä hyötyä siitä voisi olla – uudelleen valittu komission puheenjohtaja von der Leyen. Macron toivoo Ranskan tarjoamaa asevarustelukomissaaria.

Oman puolueen kannatusta ei aina varmistettu. Merzillä (CDU) ja von der Leyenillä ei ole sisällöllisesti paljoakaan yhteistä. Ursula von der Leyen on kuitenkin EPP:n ainoa kärkiehdokas, jolla oli todelliset mahdollisuudet voittaa. Myös CDU tunnusti tämän ja valitsi von der Leyenin kärkiehdokkaakseen helmikuun lopussa. Merz kiitti ”rakasta Ursulaa” ”hyvästä ja intensiivisestä yhteistyöstä”.

Mutta osalla CDU: sta ei ole korkeaa mielipidettä hänestä, koska ”hän on yksinkertaisesti edustanut kaikkea muuta viimeisten viiden vuoden aikana, paitsi CDU-politiikkaa”. Mutta Ursula von der Leyen on tunnettu, myös tunnustettu kasvo Euroopassa. ”Jonkun muun valitseminen kärkiehdokkaaksi olisi todennäköisesti vaikea välittää”, sanoo CDU: n jäsen. Vaihtoehtojen puute on jälleen kerran heidän onnensa.

Kuukausia sitten Macron toi Italian entisen pääministerin Mario Draghin nimen esiin vaihtoehtona von der Leyenille. Jotta von der Leyen ei tuntisi oloaan liian turvalliseksi.

Von der Leyenin oli myös vakuutettava yksittäiset parlamenttiryhmät. ”Se tulee olemaan tasapainoilua”, ennusti Janis Emmanouilidis Brysselissä toimivasta European Policy Centre -ajatushautomosta. ”Ja se voi olla tiukka heille.”

Loppujen lopuksi se ei ollut aivan niin lähellä. Hänen uudelleenvalintansa oli paljon selkeämpi kuin hänen ensimmäinen viisi vuotta sitten: tuolloin yhdeksän kansanedustajan enemmistö varmisti niukan vaalivoiton.

Von der Leyen voi huokaista helpotuksesta myös toisessa asiassa. Kuulemista belgialaisessa Liègessä komission puheenjohtajaan kohdistuneesta Pfizergaten tutkimuksesta lykättiin pitkälle Euroopan parlamentin vaalien jälkeiseen aikaan.

Onnekas, taas.

Laura Block Pioneer Editor, Politikredakteurin & Podcast-Host Claudia Scholz Pioneer Editor, Korrespondentin Wirtschaft Jan Schroeder Pioneer Editor, Politikredakteur Silke Wettach Pioneer Editor